 
        
        
      
    
    Menetelmät räätälöidään tarkoituksenmukaisiksi
Tavoitteen saavuttamiseksi on valittava oikeat tutkimusmenetelmät ja prosessi. Yrityksen tavoite ja ratkaistavat ongelmat määrittävät kuinka syvällistä ja laajaa tiedon hankinta on. Otantatutkimuksen ammattitaidolla tutkimusprojekti toteutetaan niin, että luotettava ja tarkoituksenmukainen tieto tukee strategista päätöksentekoa. Ongelmasta riippuen tutkimusmenetelmä voi olla kvalitatiivinen, kvantitatiivinen tai niiden yhdistelmä.
Kvantitatiivinen menetelmä
Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä on lähestymistapa, jossa kerätään ja analysoidaan numeerista, mitattavaa dataa. Sen tavoitteena on tutkia ilmiöiden yleisyyttä, riippuvuuksia ja syy–seuraussuhteita tilastollisin menetelmin, jotta saadaan yleistettäviä ja vertailukelpoisia tuloksia.
Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta käytetään, kun kysyttävät asiat ovat tiedossa ja halutaan mitata asian esiintymistä perusjoukossa. Kvantitatiivisen tutkimuksen onnistumisen kannalta oleellisia ovat kysymysten muotoilu ja otannan edustavuus.
Kvantitatiivisen tutkimuksen keskeisiä hyötyjä ovat sen tarjoama yleistettävyys ja objektiivisuus. Suurten ja edustavien otosten avulla tuloksia voidaan soveltaa laajempaan populaatioon, ja numeerinen data vähentää tutkijan tulkinnanvaraa sekä helpottaa vertailua eri tutkimusten välillä.
Menetelmä mahdollistaa tilastollisen analyysin. Kvantitatiivinen tutkimus on usein myös tehokas ja kustannustehokas, sillä tiedonkeruu voidaan toteuttaa nopeasti esimerkiksi kyselyillä tai rekisteriaineistoilla. Lisäksi se soveltuu hyvin muutosten ja trendien seurantaan, jolloin voidaan tarkastella kehityskulkuja ja eroja eri ryhmien välillä ajan yli.
Kvalitatiivinen menetelmä
Kvalitatiivinen tutkimus on menetelmä, jossa keskitytään ymmärtämään ilmiöitä, kokemuksia ja merkityksiä syvällisesti. Sen avulla selvitetään, miten ja miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla sekä millaisia merkityksiä he liittävät kokemuksiinsa.
Kvalitatiivinen tutkimus perustuu tyypillisesti haastatteluihin, havainnointiin, ryhmäkeskusteluihin ja muihin menetelmiin, jotka tuottavat rikasta ja monipuolista aineistoa tutkittavasta ilmiöstä. menetelmää käytetään, kun halutaan pureutua ongelman ytimeen ja ymmärtää syvällisesti kohderyhmän käyttäytymistä, asenteita ja motiiveja.
Kvalitatiivisen tutkimuksen keskeisiä hyötyjä ovat sen tarjoama syvällinen ja kontekstuaalinen ymmärrys ihmisten kokemuksista ja käyttäytymisestä sekä kyky tunnistaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, asenteita ja arvoja. Menetelmä mahdollistaa myös uusien näkökulmien ja ilmiöiden löytämisen, joita ei välttämättä tunnisteta ennalta. Tutkimusprosessi on joustava ja tutkimuskysymykset voivat tarkentua matkan varrella tutkijan saadessa lisää tietoa. Näin kvalitatiivinen tutkimus tuottaa arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi erityisesti silloin, kun halutaan ymmärtää syitä, motiiveja ja ilmiöiden merkityksiä pintatason lukujen takana.
Etnografinen menetelmä
Etnografinen laadullinen tutkimus on syvällinen tapa tutkia ja ymmärtää ihmisten arkea, toimintaa ja kokemuksia heidän omassa ympäristössään. Sen avulla voidaan tarkastella kulttuurisia, sosiaalisia ja inhimillisiä ulottuvuuksia, joita ei voida ymmärtää pelkästään tilastollisen aineiston avulla.
Etnografinen tutkimus perustuu usein pitkäkestoiseen kenttätyöhön ja osallistuvaan havainnointiin sekä esimerkiksi haastatteluihin, päiväkirjoihin ja esineiden analysointiin. Etnografian vahvuutena on syvällisen ja kontekstuaalisen ymmärryksen tuottaminen eri ilmiöistä.
Etnografisen tutkimuksen käyttöalueita ovat muun muassa työelämän tutkimus, jossa voidaan havainnoida, miten organisaatiokulttuuri vaikuttaa työntekijöiden vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon, sekä palvelumuotoilu, jossa selvitetään käyttäjien kokemuksia ja tarpeita luonnollisissa käyttötilanteissa. Sosiaalisessa tutkimuksessa voidaan tutkia esimerkiksi tiettyä alakulttuuria tai erillistä ryhmää ymmärtääkseen heidän arkeaan ja haasteitaan.

